Kerroit kiertäneesi maailmaa - avaraa
Ja sitten haaksirikon teit
Ja että liian arvokasta - tavaraa
Se meri mennessään vei
Kun sitten jouduit palaamaan - rantaan
Et ehkä voinut aavistaa
Ette minulle kukaan - koskaan
Olisi ollut valmiimpaa
Tiedätkö olevasi
Taivas sisälläni
Kun vanha taivaani olikin vain kulissi
Kuuletko huutavan sen
Äänen ikuisuuden
Se on ääni rakkauden
Tiedätkö käyneesi
Minun sielussani
En edes itse tiedä siellä käyneeni
Luulen sinut nähneeni
Jossakin aiemmin
Lapsena kun uskoin ihmeisiin
Sanoit että joskus tunnet
Ettet enää - oikein kuulu mihinkään
Mutta minähän se olen joka jää
Ilman sinua merihätään
Kun me tänään kahdestaan - kuljetaan
Ja meri levolle se käy
Ja iltatuuli pyyhkii - yli maan
Ei enää muita tiellämme näy
